Maitotuotteiden terveysvaikutukset ympäristökysymysten ohella pinnalla ruokakeskusteluissa

60 vuotta sitten Suomessa juotiin yli 350 litraa maitoa ja syötiin muutama kilo juustoa. Viime vuonna maitoa juotiin 112 litraa henkeä kohti vuodessa, mutta jogurttia syötiin lähes 20 kiloa ja juustoa yli 25 kiloa henkeä kohti. Kulutustottumukset ovat muuttuneet ja valikoima kasvanut valtavasti.

Maito- ja Terveys ry on ollut maidon asialla jo 60 vuotta. Yhdistyksen juhlaseminaarissa marraskuun alkupuolella puhunut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää maitovalmisteiden osaa suomalaisten ruokapöydässä tärkeänä.

– Maitotuotteiden tärkeä rooli suomalaisten ruokapöydässä puolustaa syystäkin paikkaansa aina ajan mukaisena ja uusiin makuihin taipuen, kiitos innovatiivisen maitoalamme. Turvallisen ruuan kotimaassa voi välillä päästä unohtumaan, kuinka hyvää kotimainen maito onkaan ja minkälaisen työketjun sen tuominen pöytään lopulta vaatii. Maito ja Terveys ry:llä on merkittävä osuus oikean tiedon jakamisessa.

Ympäristökysymykset pinnalla ruuanvalinnassa

– Keskustelua sekoittaa globaalien ongelmien yleistäminen suomalaiseen tuotantoon. Kotimainen märehtijätuotanto on perustaltaan varsin toisenlaista kuin tuotannon suurvalloissa sekä tuotantotavaltaan että olosuhteiltaan, selvensi johtava tutkija Perttu Virkajärvi omassa esityksessään.

Lypsylehmän pääasiallinen ravinto, nurmi, on edullista typen- ja hiilensidonnalle. Nurmipalkokasvit sitovat typpeä enemmän kuinyksivuotiset palkokasvit ja nurmen hiilitase on yleisesti parempi kuin viljan. Siinäkin tapauksessa, että pelto ei toimi hiilinieluna, nurmen viljely hidastaa hiilen hajoamista suhteessa viljanviljelyyn.

Tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan myös pienentää ja tällöin tuotannon järkevä tehostaminen pienentää tuotekohtaista päästöä.

Virkajärvi ei pidä lihankulutuksen vähentämistä kovin tehokkaana keinona ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä maatalouden osuus on 11 % ja energiasektorin 75 %. Jos kotieläintuotteiden kulutus ahdistaa, kannattaa ostaa suomalaista – tai vastaavasti ruotsalaista tai kanadalaista preerialihaa – sillä silloin vähentää lihantuotannon globaaleja haittoja, kuten aavikoitumista, sademetsien tuhoa ja vesivarojen ehtymistä, Virkajärvi kehotti.

Maito ja maitovalmisteet ovat kalsiumin ja monen muun ravintoaineen merkittävä lähde

Seminaarissa kuultiin myös lehmän elämästä ja maitovalmisteiden merkityksestä ihmisen ravitsemuksessa. Asiantuntevat puhujat olivat Helsingin yliopiston dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta, Helsingin yliopisto ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

– Vastuullinen tuottaja on lehmän hyvinvoinnin kulmakivi. Tuottajamme ovat koulutettuja ja huolellisia, ja heidän asenteillaan on yhteys eläinten hyvinvointiin. Tämä on positiivinen noidankehä, dosentti Laura Hänninen totesi.

Reijo Laatikainen kertoi maidon ja maitovalmisteiden ravintosisällöstä ja mahdollisista yhteyksistä terveyteen.

– Sosiaalisessa mediassa on paljon epäselvyyttä maitovalmisteiden ravitsemuksellisesta arvosta. Suosituksen mukaisella käytöllä saa esimerkiksi 60 % jodin, yli 100 % kalsiumin ja B12-vitamiinin, yli 70 % B2-vitamiinin ja yli 25 % proteiinin suositellusta määrästä, luetteli Laatikainen.

– Maidolla ja maitovalmisteilla on mahdollisesti lievästi suojaavaa vaikutusta kroonisilta sairauksilta, kuten aivohalvaus, rintasyöpä ja tyypin 2 diabetes.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan nestemäisiä maitovalmisteita 5-6 desilitraan ja 2-3 viipaletta juustoa päivässä.

MAITO JA TERVEYS RY,
asiantuntija ja viestintäpäällikkö
Katariina Lallukka


Julkaistu 10.12.2018
Kerro kavereille: